Tangon taivutusta

8 helmi

Onko tango parhaimmillaan tätä…


Vai tätä….

Tangon ystävät ovat hämmennyksissä, kun Suomen juhlavuoden avaukseksi Seinäjoen tangomarkkinoiden edustajat joutuivat toteamaan jo huhujen kiidättämän tiedon oikeaksi: Yle luopuu tangoista. Paljon ei lohduta, että kuvaa ja ääntä tangon Satumaasta lähtevät tangohullulle Suomen kansalle sentään jakamaan kristillisistä yhteyksistään tunnettu, vielä vaatimattomilla resursseilla kanavalla 15 toimiva Alfa TV sekä alajärveläinen Järviradio.

Tangomarkkinoille uskollisesti suunnanneet karavaanarit ja niin autoilla, busseilla kuin junillakin paikalle saapuneet, tunteita nostattavan perinteisen suomalaisen tanssimusiikin kannattajat ovat harmissaan. Maan suurimmaksi ja parhaina aikoinaan mukavimmaksi kasvaneen keskikesän festivaalin tunnelmaa nostattivat lähes 25 ensimmäistä vuotta MTV:n ja liki kymmenen seuraavaa vuotta Yle:n upeat suorat lähetykset. Uusien kuninkaallisten etsinnässä molemmilla isoilla kanavilla on ollut oma tärkeä roolinsa kuninkaallisen kuumeen kasvattajana.

Olen seurannut tangomarkkinoiden tapahtumia tosi läheltä aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Olen työni puolesta ja musiikin tekijänä päässyt kurkistamaan festivaalin sisälle niin suuriin saleihin kuin perimmäisiin kammareihin saakka. Kyökin puolelta olen päässyt seuraamaan sitä ”jokaiseen perheeseen kuuluvaa melskettä ja meteliä”. Olen kokenut erityisesti paikan päällä, ainakin aikoinaan tunnettuja, huikeita hetkiä suomalaisen tango-, iskelmä- ja tanssikulttuurin vaalimisessa. En ole ainoa, sillä pian kolme miljoonaa ihmistä on saanut kokea samaa. Uusia kuninkaallisia etsivässä tangolaulukisassa on kuultu runsaan kolmen vuosikymmenen aikana 24 000 laulusuoritusta. Kuninkaallisen kruunun kantajia on valittu kaikkiaan 58. Lauluntekijät ovat olleet, taas kerran parhaita vuosia korostaen, innoissaan uusien tangojen sävellys- ja sanoituskisasta, joka on kuulunut tangomarkkinoiden historiaan ihan alusta eli vuodesta 1985 alkaen. Uusia tangoja on kilpailun kautta Suomen tangomusiikkikulttuuria rikastamaan syntynyt kaikkiaan noin 6 000.

Seinäjoella on tangoa taivutettu monella tekniikalla ja monella otteella vuosien varrella elegantista tyylistä aina syväkyykkyyn ja pohjakosketuksiin saakka. Maikkarin jälkeen moni huokasi helpotuksesta, kun Yle isolla kalustollaan tuli apuun ja katsoi tangon vaalimisen arvoiseksi toiminnaksi. Erityisesti tuottaja Timo Suomen huikealla ammattitaidolla ja suomalaisuuden tuntoja ymmärtävällä otteella kansallinen mediayhtiömme toi ihmisten olohuoneisiin jotakin samaa kuin tänä vuonna on pelkkää kotimaan kamaraa ilmasta kuvattuna tarjoiltu.

Seinäjoen tangomarkkinoiden taiteellinen johtaja Martti Haapamäki sekä hallituksen puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki uskovat yhä tangon vetovoimaan ja siihen, etteivät uudet tilanteet tangoa taita, vaikka taivuttavatkin. Oikeastaan taivutus ja draama kuuluvatkin argentiinalaisen tangon lisäksi myös suomalaiseen tangoon. Laulukisan tuomariston puheenjohtajana edelleen toimiva Haapamäki näkee hyväksi, että Seinäjoella on tarjolla niin laulukisaa, uusien tangojen säveltämistä ja sanoittamista sekä muutaman vuoden tuntuvalla tavalla tilaa itselleen vallannutta tanssikoulua. Nyt naftaliinista on nostettu myös muutaman vuoden tauolla ollut tanssiorkestereiden SM-kisa, joka on aikoinaan saanut alkunsa Ylläkseltä.

Somessa ja muuallakin julkisuudessa puhutaan siitä, että Seinäjoen tangot hiipuvat, seinä on tullut vastaan. Kaikenlaista kohinaa on kuulunut tapahtuman ympärillä jo vuosia. Mukana olevat muusikot ja kuninkaallisetkin artistit ovat turhautuneet. Ohjelmatoimistopolitiikalla ei sittenkään ole pystytty pitämään sekalaista seurakuntaa yhtenä suurena perheenä, vaan tempoiluja suuntaan jos toiseenkin on ollut. Monta huolta on syntynyt tietenkin siitä, ettei keikkaa riitä enää kaikille. Hallitsevienkaan kruununkantajien keikkakalenteri ei ole enää sellainen kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Helsingissä järjestetyssä isossa lehdistötilaisuudessa hallitseva tangokuningas Marco Lundberg totesi heti heinäkuun kruunauksen jälkeisen keikkatahdin nahoissaan tunnettuaan, tosin vain leikkimielisesti tietenkin, että ”voisikohan tämän vielä jotenkin perua”. Sehän ei tietenkään passannut, mutta sittemmin ei ehkä hänellä, kuningattarella tai muillakaan esiintyvillä artisteilla ei ole sitä murhetta ollut. Ehkä pikemminkin niin päin, että ”kun keikkaa ei löydy, voisikohan tämän sopimuksen jotenkin purkaa”…

Susanna Heikki ja Marko Maunuksela lähtevät maaliskuussa vetämään uusien tangolaulajien etsintää eri tanssipaikoissa.

Seinäjoen tangomarkkinoilla on syytä ottaa nyt lusikka kauniiseen käteen ja oikeasti miettiä, mitä suomalainen tangoyleisö tapahtumalta ja niin tulevilta kuin oleviltakin tangokuninkaallisilta tahtoo ja toivoo. Lintukotoajatteluun ei ole varaa. Ei elämyssatsauksia, eikä kannattavuuskatsauksia ajatellen. Tangojen taitekohdassa on toisaalla syntynyt uudenlaista sisältöajattelua erityisesti uusien laulajien etsimiseen. Uutta potkua toi yhden tahdin etuoton saamaan onnistunut, kuvaamisen ja musiikinkin ammattilainen Jukka Töyli, joka lähti vetämään jo nyt maata kiertävää Iskelmäparatiisia. Taustavoimana on hotelliketju Restel ja laajapohjaista medianäkyvyyttä löytyy MTV:n nettisivuilta. Kun Seinäjoen tangomarkkinat ei ole vielä saanut omia toimintojaan vuosikymmenien kokemuksistaan huolimatta edes käyntiin, kiertää Töyli kumppaneineen jo maata etsimässä uusia iskelmätähtiä. Lisäksi hän pystyy tarvittaessa lataamaan finaaliesityksiin vähintään yhtä kovat ammattilaiset ja kaluston kuin nyt tangomarkkinoille vehkeitään virittelevä televisioyhtiö. Iskelmäparatiisin finaali nähdään ja kuullaan Ikaalisissa kuukautta ennen Seinäjokea. Heti tangokuninkaallisten valinnan jälkeen tanssikansa suuntaakin kulkunsa kohti Kiuruvettä, missä kisaillaan myös uusien tähtiartistien löytämisessä. Siellä kilpailun nimenä on Iskelmämestarit. Pakkaa sekoittaa vielä tietenkin Himoksen perinteiset Iskelmäfestarit.

Mielestäni Seinäjoen tangomarkkinoiden vaarana tässä taitekohdassa on se, että tavallinen tangoväki hylkää tapahtuman ”kun ei enää sinne oikeaan telkkariinkaan päästä vilahtamaan”. Samasta syystä voivat huonoimmassa tapauksessa tapahtuman hylätä paljon kaikkea hyvää tangoilta elämälleen ja uralleen saaneet artistit. Silmäätekevät ministerit ja muut julkkikset voivatkin valita kesänäkymispaikoikseen Turun Ruisrockin tai Porin Jazzin. Niissä kun YLE:kin viihtyy entistä näkyvämmin.

Iloinen asia ensi kesän tangoilla on se, että Finkkujen Jussi Lammela (vas.) on mukana tanssiorkestereiden SM-kisan tuomaristossa. Toki myös Ylen toimittajaksi ryhtynyt kuningas Marko Maunuksela ja kuningas Aki Samuli Seinäjoella nähdään.

Tunnelma ja aitous ratkaisevat. Suomen kansa kyllä ymmärtää hyvän päälle. Jos tangomarkkinoilla pystytään pitämään se ainutlaatuinen tunnelma, jonka vain siellä paikan päällä voi aistia, tapahtuma jatkuu ja voi hyvin. Ihmiset haluavat hyvää musiikkia, mukavaa tunnelmaa, tavata tuttuja artisteja ja tavata toisiaan. Turhat hyppimiset laitojen ylitse kannattaa unohtaa ja keskittyä olennaiseen. Tarvitaan semmoista nöyrää ja rehellistä suhtautumista, jota vielä löytyy esimerkiksi Suomen suosituimman tanssiorkesterin Finlandersin keikoilta. Kaiken tämän haikuisan ja suruisan tangotaitteen suurin ilo ainakin minulle on se, että Finlanders on jälleen mukana tangotunnelmissakin. Vaikkapa vain siten, että yhtyeen laulavan rumpalin Jussi Lammelan leppoisa läsnäolo tangomarkkinoiden yhteydessä järjestettävän tanssiorkesterikisan tuomaristossa rauhoittaa kummasti. Kuin tangojen isähahmoihin kuuluvan Seppo Kulmalankin toimiminen samoissa tehtävissä.

Suomalainen tango elää ja voi hyvin. Pidetään me hyvän musiikin, suomalaisten rakastaman kotoisan tunnelman ja hyvän tanssimusiikin ystävät siitä huolta. Nyt jos koskaan on aika äänestää sielulla ja sydämellä sekä erityisesti jaloilla. Suomalaisen tangon tahtiin.

JUKKA SAARINEN